Eläinmuseon eläimet

Viimeisintä edeltävä kuviksen tunti alkoi yliopiston eläinmuseosta. Siellä treenailtiin hirvi-mallilla pika-pika luonnosten tekemistä. Kierreltiin valtavaa täytettyä hirveä, ja koitettiin saada sen muoto paperille muutamassa sekunnissa, vaihdettiin paikkaa ja sama uusiksi uudesta kuvakulmasta.

Meikäläisen pikkutarkka näpertelijäluonne ei sopinut näihin pikajuttuihin ollenkaan, vaan jumitin jatkuvasti johonkin silmän varjostukseen tai sieraimen muotoon. Toki tiedän, että meikäläisen itselle tekee nimenomaan välillä hyvää tietoisesti sutaista vain asioita nopeasti sen enempää miettimättä. Ja onhan se jotenkin vapauttavaakin, kun sillä lailla oikein pistää hurjaksi ja irrottelee.

Hirviä ja muita elukoita lähdettiin luokassa työstämään iStopMotion-ohjelmalla (-ihan huippu!) animaatioksi, ja se toi tekemiseen taas ihan uuden ulottuvuuden. Taas tällainen oman elämän Heureka! –kokemus, kun hoksaa ettei piirtämistä tarvitse lukita vain ja pelkästään sinne piirtämiskategoriaan. Vaan nopeitakin luonnoksia voi hyvin hyödyntää vaikka juuri animaation tekoon.

Tai hyvin ja hyvin, hehehee! Meidän ryhmän tuotoksena ei mitään kovin lapsiystävällistä tai muutenkaan elokuvamaailman räjäyttävää syntynyt, mutta idea tässä käynee selväksi. Ja kai tämä ihan julkaisukelpoinen on!